Kotiin...ko

Kovasti anteeksi, että en ole aikoihin tänne käynyt mitään kirjoittelemassa. Tiedän kyllä, että varsinkin Team Pohjois-Karjala odottelee kuumeisesti päivityksiä, mutta... huh sentään!

Saman vanhan tarinan toistoahan tämä on, mutta kun se nyt vaan on niin, että työ häiritsee todella pahasti tätä remppahenkistä oleilua. Niin ja kävihän tässä vielä niinkin, että minä menin ja satutuin selkäni ihan sen verran kunnolla, että jouduin töistäkin olemaan pari päivää pois. Istuminen on yhtä tuskaa, eikä tuo kävelykään ihan luontevalta tunnu, eikä varmasti näytäkään. Mutta mitäpä sille nyt tässä kohtaa voi. Pitää yrittää pikkuhiljaa jotain hommia puuhastella ja lepäillä sitten aina kun tuntuu, ettei muuta voi.

Onneksi Terolla on kärsivällisyyttä katsoa napisematta vierestä, kun minä narisen ja ähkin ja valitan!

Vaikka minun tahti onkin kovin hidastunutta, niin ollaanhan me toki täällä taas paljon aikaan saatu. Tosin maalämpökaivojen porausta joudumme ihan yllättäen vielä odottelemaan, kun ei meidän pumpun toimittaja ole vieläkään meille ilmoittanut, milloin tulevat kaivoja poraamaan, vaikka jo melkein kuukausi sitten on tuo pelto jo puitu ja sinne voisi mennä porailemaan. Alkaa vaan tämä sähköllä lämmittäminen olla jo melkoisen tyyristä, kun yöpakkasiakin on ollut ihan omiin tarpeisiin.

Tämä remontti ollut sellainen kasvun paikka uuteen tapaan ajatella. Välillä olen tunnistanut itsessäni sellaista "heti-mulle-kaikki-nyt" mentaliteettia, niin eipä auta nykyisin hötkytä. Asiat vaan ei todellakaan etene sellaiseen vauhtiin, kun mitä olisi toivonut, eikä muuten auta itku tässä kohtaa.

Ollaanhan me Teron kanssa aika hirmuisen väsyneitä, mutta ainakin toistaiseksi ollaan osattu kaiken väsymyksen ja stressauksen keskellä pitää mielet avoimena sille totuudelle, että tämä talo on jossain kohtaa valmis. Ehkäpä vielä jopa meidän elinaikana.

Ja onhan tässä taa siis todellakin ehtinyt tapahtua monenlaisia asioita.

Laattamiehet ovat laatoittaneet ja putkimieskin käväisi kylässä. Oli tietenkin toiveena, että oltais saatu vessanpönttö heti toimintavalmiuteen, mutta ei. Se ei nyt oikein sitten mennytkään niin. Pönttö kyllä vessasta löytyy ja voi sitä käyttääkin. Mutta huuhtelu onnistuu vain manuaalisesti, eli sen jälkeen kun olet pöntöllä käynyt, niin otat vesiämpärin ja kaadat vettä pönttöön niin että se huuhtoutuu.

Toki tuon kuvan ottamisen jälkeen on kannesta otettu muovit pois, mutta siinä se pönttö vessassa yksin seistä nököttää. Ja eihän meillä tietysti vielä ole edes ovea vessassa, saati käsiepesuallasta. Mutta eipä tarvitse yöllä tai aikaisin aamulla könytä pakkasessa bajamajaan ja se nyt kuitenkin on sentään jo jotain!! Nyt sitten vaan pitäisi keksiä jostain sellainen mukava ja sopivan hintainen allassysteemi, että saatais vessa ihan kokonaisuudessaan toimimaan. Niin ja onhan meillä jo ovetkin ostettu, mutta ei niitä vielä ole paikoilleen saatu. 

Kodinhoitohuoneeseenkin saimme hankittua Teron veljen kautta edulliset keittiökalusteet. Tuossa kuvassa oikeassa reunassa niitä näkyykin, muutenhan kodinhoitohuone on tällahetkellä melkoinen rempparoinavarasto, eikä sen nyt paljon muuta tarvitse ollakaan. Kivahan se olisi pystyä kotona pesemään pyykkiä, mutta toistaiseksi sekin toiminta on suhteellisen kivuttomasti onnistunut minulla töissä. Kodinhoitohuoneella ei siis ole mikään hoppu.

Viikko sitten viikonloppuna meillä oli taas täällä auttamassa Sonja, Valtteri ja Karo. Arttukin tuli sitten sunnuntaina kantamaan oman osansa remppatalkoisiin. Ohjelmassa oli lattioiden tekoa ja keittiön kasaamista. Minä ja Valtteri aloitettiin lauantaina olohuoneen lattiaa. Sunnuntaina pojat sitten sitä hommaa jatkoivat olohuoneessa ja aloittelivat makuuhuonekäytävällä, joka sitten tehtiin loppuun minun ja Teron toimesta. Kuvassa pojat työn äärellä ja Elmo tietenkin osallistumassa parhaansa mukaan.

Alla valmista lattiaa olohuoneessa ja makkareiden käytävällä.

Varmaan olen aikaisemminkin kirjoittanut, mutta tuo lattia on vinyylikorkkia ja voin sanoa, että se tuntuu jalkojen alla todella miellyttävältä. Pinta on melko rosoinen, joten se ei ole liukas, ja muutenkin pinta tuntuu miltei pehmeältä, sen verran ne kolme korkkikerrosta lankussa vaikuttaa. Koirien kynnetkään ei rapise niin kovasti kun tavallisella laminaatilla tai parketilla.

Sonjan projektina viikonloppuna oli keittiön kasaus. Karo autteli siinä hommassa ja Tero ja minäkin päästiin sitä soppaa hämmentelemään kukin vuorollaan. Keittiötähän on sitten jatkettu myös viikonlopun jälkeen niin, että aina kun vähänkin on vapaata aikaa niin sitä pyörähtää tekemässä vaikka rungon tai laatikon. Keittiön osalta ainakin sanonta "hiljaa hyvä tulee" pitää paikkaansa... ainakin se hiljaa osio.

Vasemmalla kuvassa Sonja ja Tero laittelemassa asennuskiskoja seinään. Oikealla ja alakuvassa sitten jo keittiötä sen verran, mitä valmiiksi tuli viime viikonloppuna.

Tänä viikonloppuna ollaan tietenkin jatkettu keittiöprojektia ja jonkun verran ollaan asiassa edettykin. Seuraavat kuvat tämänhetkisestä tilanteesta.

 Tuosta ikkunaseinältä puuttuu enää yksi 80 cm leveän laatikoston runko, ja tietenkin laatikot myös tuosta reunimmaisesta valmiista rungosta. Meillähän siis tuohon ikkunaseinälle ei tule kun alalaatikot, kun ikkunat estää yläkaappien laiton ja tuohon ainoalle seinänpätkälle ikkunoiden väliin tulee liesituuletin. Valitsimme myös laatikot kaappien sijaan, kun ei niin kovin kiehdo enää se kaappeihin kumartelu.

Tänä viikonloppuna meidän ilona on myös olleet laattamiehet. Nyt vuorossa oli kylpyhuone. Lauantaina saivat tehtyä valmiiksi suihkuhuoneen seinät ja vesieristeen laiton, sunnuntaina alkoivat suunnittelemaan uima-altaan vieruksen laittoa ja siinä sitten todettiin, että kaatoja ei ole oikein tarpeeksi, joten sunnuntaina meni sitten lattiaa vähän uusiksi. Jatkavat hommaa sitten jo heti huomenna. Tuossa kylppärissähän meillä on ihan tuollainen perus vailkoinen 20 x 25 cm valkoinen laatta ja tulevien suihkujen kohdalla on mosaiikista tehty tehoste. Ja arvatkaan mitä? Tykkään!

Tänään Tero aloitti sitten myös sisääntulo aulan katon laittamisen. Tai no ennen katon laittoa Tero kyllä maalasi aulan seinät. Seiniinhän tuli se sama väri, joka on myös makuuhuonekäytävän seinissä. Sävy on Tikkurilan Seljankukka.

Hyvää vauhtia aulan kattoa tulee ja tässä kun tätä tekstiä kirjoittelen, on Tero saanut jo melkein koko katon valmiiksi, mutta siitä sitten kuvaa vaikka seuraavalla kerralla.

Pitää tähän loppuun kuitenkin laittaa vielä kuva tuosta meidän viihtyisästä WC:stä! Kyllä vaan on soma! Ja omaa rauhaakin yllin kyllin!

Ja tietenkin tunnelma kuvan myötä toivottelen oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Töitä, töitä ja töitä

Siis palkkatöitä.

Teroa työllistää uusi lähettiläs ja minulla on vaan ollut pitkiä työputkia ja paljon iltavuoroja. Yritäpä siinä sivussa jaksaa/ehtiä tehdä töitä täällä kotonakin!

Laattamiehet ovat kyllä laatoittaneet ihan mukavaa vauhtia, vaikka ihan en olekaan samaa mieltä siitä järjestyksestä missä asioita valmistuu. Mutta en valita. Pääasia, että valmista tulee. Aika itsekäs ajatushan se onkin, että vessat olisivat olleet minun listalla ensimmäisenä vain sen takia, että olisin halunnut sisävessan ennen pakkasia. No en saanut, koska tämä aamu oli jo pakkasaamu ja tuonne bajamajaan oli mentävä. Sanoisin, että aika jäätävä kokemus!

Putkimiehet ovat nyt kuitenkin tulossa torstaina, joten jos kerrankin asiat menisivät niinkuin on suunniteltu, niin minulla pitäisi olla se kauan odotettu sisävessa torstaina!! Siis että kun tulen iltavuorosta torstaina kotiin, ei tarvitse enää taskulampun kanssa suunnistaa bajamajaan! IHANAA!!

Ensi viikonloppuna olisi tarkoituksena saada tänne vähän ihmisiä hommiin. Pitäisi pitää jonkun asteinen välikiri, tarkoituksena saada tehtyä mahdollisimman paljon lattioita ja keittiötä valmiiksi.

Keittiö käytiin ostamassa viime viikolla. Työtasot tulee vasta joskus tämän kuun 22. päivän tienoilla, mutta kaapit ja kodinkoneet haettiin jo!

On se hieno!!

Muutaman päivän keittiö ehti seisomaan tuossa pihalla autossa, mutta kun Sonja tuli tänne sunnuntaina meitä auttamaan, niin illan viimeisenä puhteena saatii kannettua koko laatikkomeri tänne sisälle. 

Sonja täällä minun katsellessa maalasi olohuoneen kaksi seinää niin, että olohuonekin on nyt sitä vaille valmis, että lattioita voi ruveta laittamaan. 

Ihan ei taas jälleen värit erotu, varsinkin kun nuo kuvassa olevat seinät pitäisi olla keskenään saman väriset. Sävynä olohuoneen vaaleissa seinissä on Tikkurilan piazza.

Minä tosiaan lähinnä vain katselin työntekoa, kun alkaa pikkuhiljaa keuhkot sanomaan sopimustaan irti täällä jatkuvassa pölyssä. Astmapiippua imeskelen posket lommolla aikamoista tahtia, mutta kyllähän tämä niin massiivinen pölypesä on tämä kullan kallis koti, että kyllä minun astma aikamoisessa shokissa on. Puuskutan ihan pienestäkin rasituksesta. Siksikin olisi aivan mahtavaa, jos saataisiin ensi viikonloppuna loput lattiat valmiiksi. Saisi nämä pelkät kipsipinnat piiloon, jolloin edes vähän vähenisi pälyn määrä. Tuleehan sitä pölyä tietenkin täällä näitä töitä tehdessä, mutta jos vaikka ihan vähän vähemmän!

Laatoitustöitä täällä on jatkettu tasaiseen tahtiin. Nyt valmista lattiaa on pikkuvessassa, takkahuoneessa ja kodinhoitohuoneessa. Osa keittiöstäkin on valmiina, vaikka iso osa onkin vielä saumaamatta.

Seinäpintaa on valmiina kuraeteisessä ja isommassa vessassa. Alla kuvissa isomman vessa seinää. Päädyttiin ihan valkoisiin laattoihin, että saadaan vessasta mahdollisimman valoisan ja tilavan näköinen. Ylemmässä kuvassa seinää ennen laattojen saumausta. Kovinkaan hyvin ei näy tuö meidän "tehostelaatta", joka siis kulkee raitana ympäri koko vessan. Alakuvassa lähikuva koristelaatasta.

Tarkoituksena ei meillä ollutkaan tehdä mitään silmille hyppäävää tehostetta, vaan sellainen muuhun seinään sointuva, mutta hiukan erottuva ja kaunis raita. Jälleen kerran ollaan tyytyväisiä! Ja tämäkin valinta saatiin aikaiseksi eriskummallisen nopeasti ja sulassa sovussa!

Alakuvassa vessa seinät saumattuna. Loppuja saumalaasteja ei tässä vielä ole kuitenkaan pesty pois ja lattiassakin vielä saumausliat ja saumaamattomat lattialaatat. Toivottavasti kuitenkin torstaihin mennessä lattiakin on saumattu ja vessa putsattu niin, että putkimiehet saavat laitettua pöntön toimintaan. Käsienpesuallasta vielä tähän hätään ei taideta saada, mutta ei silläkään ole niin väliä, kun että saan pöntön!!!

Kuraeteisen seinä on myös saumattu, loppusiivousta ja lattioiden saumausta vailla.

Pesuhuone on vielä sitten ihan täysin kesken. Suihkut kutsuvat meitä vielä töissä ja kylässä. Ja siis nyt kun lämmintä vettä pannuhuoneen hanasta tulee, ollaan aika paljon käyty ns. suihkussa tuossa omassa pihassa. Siis nakusilleen pihalle ja puutarhaletkusta lämmintä vettä niskaan. Tosin nyt kun illat ovat jo jäätävän kylmiä, ei sitäkään toimitusta viitis ihan kauhean usein suorittaa. Minä suihkuttelenkin lähinnä töissä.

Mutta on pesuhuoneeseen nyt kuitenkin jo laitettu viemäri paikoilleen ja lattiaan valettu kaatoa. Meille tulee tuollainen seinänvierusviemäri, jota ei ihan hirveän hyvin tuossa kuvassa erota, mutta siellä se on.

Eilen illalla pitkän työpäivän jälkeen Tero vielä purki pesuhuoneen katon. Lattia valujen vuoksi nousi kuitenkin sen verran paljon, että katsottiin tarpeelliseksi kattoa nostaa. Nythän pesuhuoneessa ja takkahuoneessa on sitten kylmä kun jääkaapissa, koska välikatto on purettu. Onneksi on kuitekin liukuovi olemassa, että saadaan kylmä suunnilleen pysymään uima-allas, pesuhuone, sauna, takkahuone osastolla. Aika karun näköinen tuo katto nyt kuitenkin on. Mutta kyllä sekin siitä pikkuhiljaa!

Tänä aamuna meillä oli täällä siis se ensimmäinen pakkasaamu. Kun selvisin aamun bajamaja käynnin aiheuttamasta pienimuotoisesta shokkitilasta, pystyi näistä maisemistä nauttimaan. Aamu on kuitenkin, kaikesta huolimatta valjennut aivan uskomattoman kauniina. Kun peltokin on nyt jo puitu, eikä vielä maalämpökaivojen poraus ole alkanut, eikä siis niiden alkamisesta vielä tietoa olekaan, pystyi silmiään ja mieltään taas lepuuttamaan, kun laskin koirat aamutouhuillensa tuohon pellolle.

Näihin kuviin ja tunnelmiin....

HYVÄÄ ALKANUTTA SYKSYÄ!

Melkein päätä huimaava vauhti!

Jos alusta saakka kaikki olisi tämän meidän remontin puitteissa mennyt sillälailla tavallisesti, niin tämä asioiden etenemisvauhti ei varmaankaan tuntuisi mitenkään erityisen kovalta. Mutta kun takana on odottelua, odottelua ja sitten vielä vähän odottelua, niin nyt tuntuu siltä, ettei meinaa mukana pysyä, kun melkein valmista tulla tupsahtelee vähän sinne sun tänne.

Niin tai ei täällä nyt mitään vielä ihan valmiina ole, mutta vähän sinne päin kuitenkin.

Sen jälkeen kun saimme tänne lämmityksen, lämmitimme talon tietenkin melkoisen lämpimäksi, että lattiavalusta varmasti haihtuu kaikki se siellä muhiva kosteus. Vähän aikaa sitten hytisimme täällä kylmän kourissa ja poltimme takassa tulta, että saimme takkahuonetta edes jotenkin lämpimäksi. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Kun tämä talo lämpesi, niin se tosiaan lämpesi, eikä ihan heti sitten olekaan suostunut jäähtymään. Meillä on sisällä lämpöä sellaiset hiukan trooppisen tuntuiset 26 astetta. Tarkenee siis vallan mainiosti!

Pääasia tietenkin on nyt se, että lattiat ovat vihdoin siinä kunnossa, että ollaan pystytty aloittamaan lattioiden asennus!

Ihan ensimmäisenä käärittiin hihat rullalle tuolla pienimmässä makuuhuoneessa, jonka piti siis olla Artun huone, mutta joka sitten ei sitä olekaan. Joka tapauksessa sinne ryntäsimme ensimmäisenä hommiin.

Lattiaan lähti tulemaan ihan perus laminaattia.

Ihan yhdessä illassa ei hommaa saatu päätökseen, mutta seuraavana päivänä huoneen lattia sitten olikin jo valmis.

Viime viikonloppu aloitettiin reippaasti shoppailemalla. Minullakin kun oli kerrankin ihan kokonaan vapaa viikonloppu, lähdimme etsimään laattoja kodinhoitohuoneen lattiaan, vessan seiniin ja lattiaan ja parkettia makuuhuoneen lattiaan. Kaikki tarvittava löydettiin! Taas jälleen oli ilo huomata, että värien ja tyylien valinta oli helppoa. Yhteiset mieltymykset löytyivät todella helposti.

Kotiin lähtiessä kyllä rupesi ihan pikkuisen jännittämään, että miten matka oikein taittuu, koska ainut joka ei juurikaan ostoksista piitannut oli Teron Volvo.

Lähikuva takarenkaasta ilman lastia.

Ja sama rengas, kun ostokset oli autossa.

Yllättävää kyllä, kertaakaan matkan aikana ei pohja osunut maahan, ja jousetkin antoivat vielä periksi kun tiessä oli esim kuoppa. Onni kuitenkin, että ihan kaikkea ei saatu mukaan, mm makuuhuoneen parketti tulee vasta myöhemmin. Myyjä sanoi, että parketit tulee viimeistään ensi torstaina, mutta koska kyseessä oli meidän ostama parketti, oli tietenkin ihan luonnollista, että maanantaina kaupasta tuli viestiä, että jostain syytä parketti tuleekin vasta kahden viikon päästä. Yllätys!

Viime sunnuntaina myös minun kaikki lapset pääsivät tänne käymään ja auttamaan. Mukana oli myös Karon tyttöystävä Camilla.

Pojat kantoivat kaikki vinyylikorkkilattiapaketit uima-altaasta, siis tyhjästä sellaisesta tänne keittiön ja olohuoneen puolelle lämpiämään. Ensin kyllä ajateltiin, että niitä olisi voinut ruveta asentamaan samantien, mutta kyllä lankut olivat sitten kuitenkin sen verran viileän ja hiukan kosteankin tuntuisia, ettei ihan heti uskallettu ruveta niitä laittamaan. Minä niitä sitten itsekseni eilen laittelin.

Kovasti lattiasta tykkään!

Olisin lattiaa enemmänkin aikaiseksi saanut, mutta kun tuon kaistaleen jälkeen tulikin sitten jo oviaukkoa ja kaarioven listaa ja en vaan jaksanut ruveta mittailemaan ja sahailemaan lovia. Vetosin sisäiseen blondiini ja tekeydyin avuttomaksi. Saa joku Mies sitten työkalujen kanssa tehdä sovpivat lovet ja minä voin sitten taas jatkaa siitä.

Sillä aikaa kun minä sunnuntaina olin hakemassa nuorisoa meille, Tero maalasi keittiön ja arkieteisen käytävän katot. Minun piti lopulta jäävätä itseni maalauksesta, kun alkaa hartiat olla jo sitä mieltä, että ihan ei ole pakko hommailla käsillä mitään hartialinjan yläpuolella. Ei Teronkaan niskat tietenkään parhaassa mahdollisessa kunnossa ole, mutta ritarillisesti kuitenkin maalasi katot. Kyllä keittiöstäkin tuli ihan erinäköinen, kun katto on valkoinen!

Kuten kuvista näkyy, siirtyi meidän väliaikainen keittiö ihan oikeasti keittiön puolelle. Nyt pitäisi sitten vaan jostain löytää aikaa ja energiaa olohuoneen kahden maalaamattoman seinän maalaukseen.

Sunnuntaina nuorison täällä ollessa Camilla pohjamaalasi kodinhoitohuoneen.

Pojat, minä ja Karo laittelimme lattioihin valmiiksi muoveja lattioiden laittoa varten. Aloitimme myös Artun huoneeseen parketin laiton, mutta se osoittautuikin sellaiseksi palapeliksi, ettei päästy alkua pitemmälle. Lattiahan ostettiin käytettynä, joten ihan mahdoton sekametelisoppa niistä paloista muodostui. Lopulta Valtteri ja Karo alkoivat lajittelemaan palasia, että niitä olisi sitten hieman helpompi paikalleen alkaa latomaan. Onneksi "keittiö" oli jo siinä kohtaa siirretty keittiöön, joten olohuoneen lattialla oli riittävästi tilaa lajitteluun.

Eilen tänne saapui takkatiimi mukanaan kalusteet kodinhoitohuoneeseen. Tekivät myös meidän uuteen pikkuvessaan seinän. siitä ei vaan tullut otettua kuvaa. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Myös sähkömiehet tulivat käymään. Laittoivat pannuhuoneeseen yhden turvakytkimen lisää pumpulle ja vetivät eteisen kattoon säköjohdot valmiiksi, että kattopaneelit voi laittaa paikoilleen. Niitä kyllä ei ole vielä ostettu, mutta sitten kun ostetaan, niitä voi ruveta kattoon nakuttelemaan.

Tänään takkatiimin mukana tuli laatoittaja, joka aloitti työt saman tien. Ensimmäiseksi laattaa lattiaan sai kodinhoitohuone. Kuva on kyllä aika huono, kun se on otettu pimeästä huoneesta salamalla. Saa siitä kuitenkin jonkunlaisen kuvan. 

Kodinhoitohuone sai kunnian olla ensimmäinen siksi, että emme saaneet silloin lauantaina mukaan kaikkia niitä laattoja, joita vessan seiniin tarvitsee. Tänään ne on kuitenkin käyty noutamassa, joten huomenna laatoitusvuorossa on vessa! Ei siis ole enää kovinkaan kaukana se ihana todellisuus, että me saamme vihdoin ja viimein sisävessan!!

Sitä olen kyllä kaivannut enemmän kuin voin sanoin kuvata. Iltaisin on kovin pimeää taskulampun valossa vessaan suunnistaa, ja nyt on ollut niin kosteita ilmojakin, että minulla on illan pimeydessä vessakäynneillä seurana vaikka minkälaista kulkijaa... tai matelijaa... tai limavanailijaa. Niinkuin esimerkiksi tämä seuraavassa kuvassa poseeraava caravaanari. Täytyy kyllä myöntää, että bajamajaa ei tule ikävä kun sisävessa valmistuu!

On meillä täällä aurinkokin pilkahdellut ja niinpä viinirypäleetkin ovat kypsyneet ihan mukavasti, muutama tertullinen on jo kypsää.

Ja niinkuin monta kertaa aiemminkin, täytyy tälläkin kertaa hehkutella näitä meidän maisemia. Voi onni ja autuus!

Hyvää alkavaa syksyä kaikille!

Meillä on lämmitys!!!!!!

Se on vihdoinkin totta!!! Meillä on kuin onkin lämmitys!

Mehän luultiin, että meillä olisi ollut lämmitys jo viikko sitten... tai siis viimeisin luulo oli se, koska silloin meillä tultiin vihdoin kytkemään varaaja tuohon lattialämmitysputkistoon. Mutta vaikka jo periaatteessa viikko sitten mielessämme hehkuteltiin, että lämmitys on, niin eihän se sitten kuitenkaan ollutkaan.

Kävi nimittäin niin, että lämmitysfirman luulosta huolimatta varaajassa ei lähtenyt lämmin vesi kiertämään. Lämmintä vettä saatiin käyttövesiputkistoon, joka siis meillä ei ole käytössä, lukuunottamatta yhä vielä sitä yhtä ja ainoaa hanaa siellä pannuhuoneessa, mutta lattialämmitykseen varaaja ei jaksanut lämmintä vettä kierrättää. Viikon verran lattiassa on kiertänyt noin 20 asteinen vesi.

Tänään kuitenkin TakuuLämpö vihdoin viime viikkoisten pohdintojen ja mittailujen jälkeen saapui laittamaan maalämpöpumpun paikoilleen. Vaikka kaivoja ei velä ole, koska pelto on yhä kauran vallassa, toimii pumppu varaajan tukena lämpimän veden kierrättämisessä. Ja kyllä melkein itku ja nauru meinasi päästä yhtä aikaa, kun äsken kävin pannuhuoneessa ja totesin, että lattialämmitysputkille lähtevä putki oli lämmin!!

Näillä näkymin siis päästään ihan kohta tekemään lattioita! Mahdollisesti jo ensi viikonloppuna! Ja se taas tarkoittaa sitä, että voidaan pikkuhiljaa huoneiden saadessa lattioita ruveta siirtämään tavaroita varastosta tänne kotiin!! Ja mikä parasta, minä saan pikapuolin sisävessan ja keittiön!!!

Pannuhuoneessa on melkoisen täyttä.

Kaikkien viivytysten keskellä, meillä on Teron kanssa ollut hiukan tämä remppamotivaatio hukassa. On ollut paljon päiviä, milloin ei vaan yksinkertaisesti olla saatu aikaiseksi mitään, varsinkin kun meillä molemmilla on aikaa tuhraantunut melkoisen paljon töissä. Monesti vapaa-aika töiden jälkeen on mennyt loikoillessa ja ajatuksen tasolla suunnitellessa mitä kaikkea pitäisi tehdä. Jotain pientä kuitenkin ollaan aikaiseksi saatu. Tai rehellisyyden nimissä, Tero on saanut aikaiseksi. Minä patalaiska vetelys en ole tehnyt muuta kuin maalannut kodinhoitohuoneen ikkunankarmeja. Keittiön kattokin kun jäi maalaamatta sen vuoksi, että ei vaan yksinkertaisesti jaksanut ruveta suojaamaan kaikkia takkatiimin tavaroita. Tosin nyt nekin tavarat on pois kuljetettu, joten katon maalaaminen alkaa olla ajankohtainen asia.

Tero on kuitenkin reippaana miehenä saanut tehdyksi kehikon tuohon eteisaulan kattoon uutta panelointia varten. Meidän uudet vesiputkethan menevät tuossa katossa niin omituisista kohdista, että tultiin siihen tulokseen, että pelkän putkien paneloinnin sijasta on yksinkertaisempaa ja paremman näköistä laskea koko eteisaulan katto alemmas. Huonekorkeushan on täällä sen verran hulppea, että katon lasku onnistuu ihan vaivatta ja laskun jälkeen korkeutta jää vielä ihan reilusti.

Kattoon laitettiin siis ensin puut pitkittäin ja sitten poikittain sen verran tiuhaan, että paneelit saa hyvin kiinni.

Kattojen lisäksi Tero laitteli vielä ikkunalistoja paikoilleen. Kaikissa kolmessa makuuhuoneessa ja kirjastossa on nyt jo listat valmiina. Enää puuttuu makuuhuoneiden kattolistat ja sittenpä makkarit ovatkin heti valmiit kun lattiat saadaan laitettua.

Keittiön takka/leivinuuniinkin saatiin arina ja päästiin polttamaan ensimmäinen pesällinen puuta. Kyllä melkein mielen herkäksi veti. Takka varmaan tunsi itsensä todella tärkeäksi, kun me molemmat Teron kanssa räpsittiin kilvan kuvia.

Kyllähän tuo takka vielä kovin keskeneräinen on, mutta tuli kuitenkin pesässä hyvin paloi. Viimeistelyä on edessä vielä ihan reilusti. Paremman kuvan ehkä saa tästä salamalla otetusta kuvasta.

Takan luukku on tuossa oikealla lattialla ja pinta on tietenkin vielä lopullista väriään vaille.

Tuskin jaksan odottaa niitä talven pimeitä iltoja, kun istumme keittiössä iltateellä takkatulen kajossa. Nyt kun lämmityskin taloa lämmittää, ajatus ei yhtäkkiä tunnukaan enää niin kovin kaukaiselta!

Pian näistä ihanista maisemista voi nauttia valmiissa kodissa!