lauantai 6. helmikuuta 2016

Hiljaa hyvä tulee... ehkä

Jopas on ehtinyt luvattoman kauan aikaa kulua niin, ettei tänne ole tullut kirjoitettua mitään. Joulukin tuli ja meni. Oli ihanaa kun lapset olivat joulupäivänä täällä! Uuden vuoden minä olinkin sitten jo töissä ja Tero sai kahdestaan oman poikansa kanssa vuotta vastaanottaa.

Kuten jo aikaisemminkin on tullut mainituksi, on meidän vauhti remontin suhteen hidastunut, tosin nyt se on jo miltei pysähtynyt. Talo on asumiskunnossa ja luultavasti siksi, kun ei pakottavaa tarvetta mihinkään ole, ollaan annettu uupumukselle valtaa. Ollaan luultavasti tämän stressin vuoksi oltu enemmän ja vähemmän puolikuntoisiakin. Minulla kremppaa selkä ja keuhkot ja Terolla on sellainen melkein flunssa koko ajan. Minähän olin kovien pakkasten aikaan sairaslomallakin, kun ei henki kulkenut yhtään. Kyllä siinä kohtaa olikin ihan lottovoitto, että pystyin vaan laskemaan koirat pikaisesti pihalle pissille, eikä itse tarvinnut lähteä pakkaseen pihisemään ollenkaan. Tosin pakkasviikon seurauksena koirat alkoivat laajentamaan reviiriään aika laajalle ja nyt ollaankin sitten siirrytty vain "ohjattuun ulkoiluun".

No mutta itse taloon. Vaikka sitä itsestä tuntuukin siltä, että mitään ei tapahdu, niin tokihan täällä aina jotain tulee tehtyä, ainakin silloin tällöin. Nyt ollaan jo paikoitellen "sisustettukin" ja muutenkin kaikki rempparoina ollaan yritetty keskittää takkahuoneeseen, jossa siis ei olla saatu aikaiseksi yhtään mitään. Takkahuone siis näyttää nyt hieman kaoottiselta, mutta onneksi sen saa oven taakse piiloon!!


Siellä sitä roinaa riittää. Uima-allaskin on vielä tuolla taustalla tavaroiden peitossa.

Ei takkahuonetta kuitenkaan pääse unohtamaan, koska tuosta roinakasan vierestä pujahdamme suihkuun. Siinäpä sitä ehtii suihkun ajan tekemättömiä hommia miettimään. Kasan alimmaisena vielä on tulevan päydän lankutkin kuivumassa ja lämpiämässä. Onneksi suihkusta tullessa avautuu alla oleva näkymä. Makuuhuoneisiin vievä käytävä on siisti ja roinaton. Kuvassa oikealla näkyy WC:n ovi, muita oviahan ei olla saatu vielä paikoilleen, kun pitäisi oviaukot suurentaa. Se taas on sen verran pölisevää puuhaa, että minä en luultavasti pysty olemaan kotona silloin ollenkaan.


Meidän makuuhuoneessa on jo taulujakin seinällä.


Pikku-makkari on tällähetkellä koirien käytössä. Elmo ja Romi nukkuvat siellä. Tulevaisuudessahan tämä on sitten vierashuone. Karo kyllä yhteen aikaan uhkasi muuttaa tähän huoneeseen asumaan ensi kesänä. Saa nähdä tuleeko.


Nurkka-makkari, tuleva Artun huone, jonka Arttu on käynyt jo sisustamassa. Tässä huoneessa kyllä eniten käy öitä nukkumassa Karo, joka käy meillä yökyläilemässä useimmin. Hyllyssä kyllä on ikävän näköisesti minun lankanyssyköitä.


Alla näkymää ulko-ovelle takkahuoneen ovelta. Seinää vasten nojallaan meidän uusi sähkökaappi, joka toivottavasti pian laitetaan jo paikalleen.


Alakuvassa näkymä pääovesta sisälle tultaessa. Olen ajatellut, että tuohon vasemmalle seinustalle voisi tulla sellainen matala hyllykkö, jonka päällä voisi istua. Olisi helpompi laitella kenkiäkin jalkaan. Vieraiden siis. Mehän itse tietenkin kuljemme päätyovesta.


Päätyovelle on saatu kuraeteinenkin jo toimintakuntoon. Kyllä on aivan ihanaa, kun on saanut nuo lumikokkareiset villakoirat sulateltua lämpimällä vedellä heti siinä ovella. Kurakelien tulo ei aihdista ollenkaan niin paljon enää!


Heti kuraeteisestä oikealle on meidän kodinhoitohuone, joka on saanut jo kunnian toimia tehtävässään. Pesukone ja kuivausrumpu on nostettu tason päälle. Ratkaisu, joka on saanut kyläilijöiden monesti kysymään kysymyksen "mihin nämä sitten oikeasti menee". Myönnettävä on että vähän hassuillehan nuo koneet tuossa näyttää, mutta on kuulkaa aika mukavaa ladata koneita kun ei tarvitse kumarrella lattialla. Ehkä tuohon joskus yritetään jotain ehostusta laittaa hyllyn tai jonkun sellaisen muodossa, mutta koneet on ja pysyy ylhäällä!


Keittiöönkin ollaan saatu jo yhdelle seinälle välitilalevyt. Pitää vaikka silikonia tai jotain laittaa tuonne yläreunaan, kun ei nuo väliraudat riittäneet ylösasti. Tuolla seinällä nuo levyt on pystyssä, kun niiden pitäisi olla vaakatasossa. On vaan sen verran korkea välitila, että noin päin ne piti laittaa. Nyt pitäisi sitten listottaa keittiön ikkunat, että saisi ne puuttuvat välitilat laitettua ja liesituulettimenkin lopulta paikalleen.


Olohuonekin on jo saanut ehostusta seinälle.


Kirjastossa on jo pari hyllyä koottuna, pari odottaa vielä kokoamista. 


Paikoitellen meillä on siis jo ihan viihtyisääkin, mutta paljon on vielä näperrettävää jäljellä. Monien vaikeuksien ja viivästysten jälkeen 26.1.2016 meillä vihdoin lämmitysjärjestelmäkin toimii. Toki sen asian suhteen vielä on asiat kesken. Reklamaatiota ollaan laittamassa eteenpäin ja riitautetaan vielä viimeinen lasku, sen verran huonosti asiat hoituivat. Putkimiehillä ja sähkömiehilläkin on vielä työsarkaa edessä, että saamme termostaatit, mutta sillä ei onneksi ole kiire. Sähkömiehet käyvät meillä vielä säännöllisen epäsäännöllisesti. Esimerkiksi keittiön sähköt on vielä kesken, ja tosiaan se sähkökaappi on laittamatta, mutta se kai täytyykin hoitaa sähkölaitoksen kautta.

Pesuhuoneesta ja vessasta puuttuu vielä katot, niin ja toinen vessa on vielä kokonaan laittamatta. Se odottaa sitä, että takan takana olevan seinän saa valmiiksi ja kattopaneelit takan päälle, niin ja että vessan seinät muutenkin valmistuisi. Takka pitää myös tulla pinnoittamaan. Ja on toki vielä minun trimmauskolonen tekemättä ja sauna. Ovia pitää laittaa ja takkahuone tehdä vielä kokonaan, siis maalata seinät, katto ja ikkunanpielet. Ja uima-allas.... siinäpä vielä työtä edessä huimat määrät. 

Kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta Tyynelä tuntuu kodille. Ja ihan hyvällä omallatunnolla osataan täällä myös laiskotella! Saa sitten nähdä mikä on fiilis kun lumet sulaa ja paljastuu millainen kuramössö tuolta nurmikon paikalta löytyy työkoneiden jäljiltä. Mutta se on sen ajan murhe se!


Nyt nautitaan auringosta aina kun se vähäkin pilkahtaa!