Toukokuu on täällä!

Eihän tässä toukokuussa muuten mitään niin ihmeellistä ole, mutta ajatuksen tasolla pikkuisen jännittää se, että tämä meidän nykyinen koti pitäisi irtisanoa tämän kuun loppuun mennessä, jos aiotaan muuttaa Tyynelään ensi kuun lopussa. Ja siis hei!!! Ensi kuussa!!! Voiko edes uskoa todeksi!

Kuukauden aikana ehtii tietysti paljon tekemään kaikenlaista, mutta on se silti aika vaikea arvioida, onko meillä asumiskuntoinen koti vajaan kahden kuukauden kuluttua!?

No minä ikuisena optimistina tietenkin olen sitä mieltä, että ihan varmasti on, mutta sitten toisaalta taas välillä iskee epäluulo. Vaikka ihan hirveästi ollaan saatukin aikaiseksi, niin silti on vielä tekemistä ihan hirveästi. Tosin nyt kun purkutyöt alkaa olla loppusuoralla, se uuden tekeminen tapahtuu varmaankin aika hyvässä tahdissa.

Mutta saa nähdä. Väsymys alkaa tietysti jo painamaan, kun ei tuota lepoaikaa juurikaan jää. Minun työ nyt ei tietenkään ole fyysisesti rasittavaa, että minä miltei lepään töissä, mutta Terolla kyllä työkin on sen verran rasittavaa, että remontin valmistumisen jälkeen Tero varmaan nukkuu viikon. Jos muutto toteutuu suunnitellusti, meillä on vielä sen jälkeen molemmilla lomaa, joten saadaan ainakin heti varastettua sitten ihan vaan lepäilyyn. Jos vaikka paettais ihan mökille asti!

Vaan sitten jälleen itse asiaan!

Edellisessä päivityksessä oltiin käyty käsiksi lattioihin. Samaa hommaa ollaan jatkettu. Tällä hetkellä lattialaatat on jäljellä enää saunassa ja vessassa. Ne minä varmaan nakuttelen irti ensi viikonlopun aikana. Takkahuoneestakin sain irroitettua muutamat viimeiset rivit irti, kun siirrettiin tuo meidän lattiapino vaan keskemmälle huonetta. Mihin lie laitetaan nuokin, sitten kun lattiavalut alkaa, kun noita ei voi kosteassa säilytellä. Nythän ollaan Tyynelässä aina muutama pesällinen puita pannuhuoneessa polteltu meidän siellä ollessa, että talossa on pysynyt jonkilainen peruslämpö. Öljyhän otti ja loppui jo aikaa sitten, eikä uutta hankittu turhan takia.

Pesuhuoneen lattia olikin sitten tosi tiukassa, mutta saatiinpa irti kuitenkin. 

Seinälaattojen irroituksessa meneekin sitten ihan hirveästi aikaa, ne on todella tiukasti kiinni. Tulee vielä itku ja hammastenkiristys niiden kanssa!

Viime viikonloppuna meillä oli mukana Karo ja Camilla, jotka olivat ihan itse varanneet itselleen seinänpurkuvuoron. Siispä tytöille annettiin tehtäväksi purkaa entisen vessan päätyseinä. Siis sen vessan,joka ennen on ollut se vanhempien makuuhuoneen yhteydessä oleva vessa, jonka tilalle meille tulee se minun pieni trimmaus-koppero. Ensin Karo irroitteli vessan senästä laatat irti.

Samaan aikaan Camilla irrotteli seinän toisella puolella paneeleita.

Lopulta yhteisvoimin sai kipsilevykin kyytiä. Jäljelle väi vain seinän tukipuut. Ja patteri, joka siihen vielä jäikin odottelemaan parempia aikoja.

Terokin osallistui lopuksi sen verran, sai tukipuutkin kyytiä. Vessasta tuli sitten sellainen maisemamalli. Tosin nyt vessaa ei voi enää käyttää, koska vedet on sieltä laitettu jo pois.

Tuon seinän poistamisen jälkeen Teron kanssa sitten ajateltiin, että otetaan nyt samantien auki myös se kohta entisen makuuhuoneen/eteisen seinää, johon tulee uusi ovi ja kulku tulevaan kodinhoitohuoneeseen. Ja niinpä käytiin tuumasta toimeen. Uusien piirustusten mukaan, uusi oviaukko tulisi 60 cm päähän päätyseinästä, siis vain sen kodinhoitohuoneesee tulevan tason leveyden päähän. No siihen kohtaan sitten tuo ovi mallattiin.

Ja heti taas huomasi, miten paljon eteinenkin saa valoa, siis silloin jos kodinhoitohuoneen ovi on auki, koska silloin kodinhoitohuoneen ikkuna näkyy eteiseen asti.

Mutta sittenpä siinä valoisuutta ihastellessani huomasin, että eihän ovi vaan yksinkertaisesti voi olla siinä kohtaa mihin se oli suunniteltu. Jos ovi tuohon kohtaan tulisi, olisi kuraeteisen suihkutila vain 60 cm syvä! Ja ovi kodinhoitohuoneeseen lähtisi heti siitä kuraritilän vierestä! Juu ei, niinhän se ei tietenkään voi olla!!

Ja mitäs siinä muuta kun päätöstä kehiin, että oven paikka siirtyy oman leveytensä verran pidemmälle. Ja eikun toinen kohta seinästä työn alle! Avattiin siis se seinän pätkä, joka oli sen vanhan oven ja suunnitellun uuden oven välissä. Tuossa alakuvassa siis vanha oven kohta pistetään kiinni ja ja nuo neljä näkyvää tukipuuta ovat oven kohta, niin että kaksi reunimmaista ovat niinkuin oven karmien kohdilla suunnilleen ja välissä olevat kaksi tukipuuta poistetaan.

Alakuvissa siis näkyy, että ihan suoraan ei sitten lopullisesta ovesta ulko-ovelle näykään, mikä olisi ollut tilanne, jos ovi olisi jäänyt alunperin suunnitellulle paikalle.  Ja tuossa toisessa kuvassa sitten voi kuvitella, miten se minun trimmaustila tulee tuohon vessanpöntön tilalle.

Karon kanssa palattiin vielä seinänpurku hommiin keskiviikkona, minun vapaapäivänä ja laitettiin vielä matalaksi se pätkä seinää, mikä avaa eteistilaa vielä entisestään. Tuota eteisen seinää jää jäljelle sellainen u-muotoinen syvennyt, mihin tulee se trimmaus paikka. Eli tuohon lavuaarin reunaan suunnilleen seinä jätetään, silloin on ovi jotakuinkin samassa linjassa seinän kanssa ja kuraeteisellekin jää hyvää tilaa niin, ettei kodinhoitohuoneeseen ole kulku suoraan kuratilasta.

Ihanaa tässä vaiheessa on se, että itse näkee jo selkeästi sitä lopputulosta näissä maisemissa. Ei varmasti kenenkään muun ole edes mahdollista hahmottaa näitä minun selityksiä siitä mitä mihinkin tulee, mutta hyvin kristallin kirkasta se minulla itsellä on. Nyt alkaa pikkuhiljaa tulla vaan kärsimättömäksi, kun ei millään malttaisi odottaa talon valmistumista ja sitä, että sinne pääsisi asumaan!

Tarkoituksena meillä on kokoajan ollut myös se, että jo ennen talon valmistumista pyydetään kiinteistövälittäjä arvioimaan talo uudestaan. Se, että talo arvioidaan arvokkaammaksi kuin mitä se oli lähtötilanteessa selventää näitä meidän rahoituskuvioita. Siksi tehtiin päätös, että maalämpökaivojen porausta siirretään myöhemmäksi ja laitetaan ensin sisätiloja hieman valmiimman näköiseksi, että saadaan sitä haluttua arvoa ylemmäksi.

Siksipä Tero kävi jo kipsilevykaupassa ja Sami kaverin hyvällä avustuksella olohuoneeseen ja kirjastoon laitettiin jo uutta seinää. Samalla kun oli vahva kaveri kylässä, sai eteisessä ikiajat notkuneet hyllyt kyydin autokatokseen. Nyt siis eteisessä mahtuu jopa kulkemaan... ja säilömään kipsilevyjä!

Kirjasto sai jo uutta seinää!

Kuten myös olohuone! Ihan kohta ruvetaan sitten maalaamaan kattoja ja sitten on seinien vuoro! Mahtavaa!

Ai niin. Kävi meillä putkarikin piipahtamassa, olikohan tiistaina. Putkari laitteli vesiä kiinni entisestä vessasta ja keittiöstä, että saatiin vihdoin tiskipöytäkin kannettua pihalle ja koko uusi keittiö auki, että kunnolla näkee millainen siitä oikein tulee. Ja voi että se onkin ihanan iso ja avara!

Mitä nyt jos vähän roinaa siellä täällä. Ja ehkä kuvakulmakin on outo. Ja kännykkäkin oli väärinpäin kädessä. Mutta on se iso silti! Jos vaikka viikonloppuna yritän ottaa vähän parempaa kuvaa, jos ehdin ja muistan!

Tässähän tätä sitten taas oli. Tämä päivä pitäisi jaksaa vielä iltavuoron verran tehdä töitä ja sitten koittaakin taas viikonloppu ja hommat kutsuu. Toivottavasti sähkömiehet tulee viikonloppuna vetämään jo uusia sähköpiuhoja. Sunnuntaina saattaa Valtterikin tulla työleirille mukaan!  Hommana viikonloppuna siis on loppujen lattialaattojen poisto. Kylpyhuoneen seinälaattojen poisto. Kantavan seinän tukeminen uuden oviaukon ja keittiön entisen astiakaapin kohdalta. Uuden oviaukon tekeminen, ja seinän tekeminen muilta osin. Eteisen alaslasketun katon nosto. Oliskohan siinä jo pariksi päiväksi tekemistä?

Kommentoikaa ihmeessä, jättäkää ihmeessä viestiä, että olette käyneet lukemassa näitä juttuja ja ennen kaikkea, Ihanaa Kevättä!!!