Loppukiri

Niinhän siinä kävi, että viime vuodelle sain aikaiseksi kokonaista kaksi päivitystä. Tilanne nyt vaan kuitenkin on ollut se, että ollaan aika pitkälti laitettu remontti odottelemaan päiviä parempia. Nyt tämän vuoden alusta ollaan kuitenkin yritetty jotenkin löytää kadonnutta motivaatiota ja ollaan päästy siihen lopputulemaan, että kun tuossa lähempänä kesää vietetään meidän 50+50 synttäreitä, pidettäis samalla tupaantulijaiset.
Nyt sitten yritämme jostain kaapia rahaa ja motivaatiota saada vihdoin tämä talo valmiiksi!

Ja ollaan me jotain nyt aikaiseksi saatukin. Tai siis Tero on saanut aikaiseksi. Minä en ole tehnyt yhtään mitään, katsellut vaan vierestä kun Tero tekee.

Alla olevissa kuvissa isomman vessan kynnys! Ei ole enää sellaista kuilua vaan eri lattiamateriaalien välillä vaan ihan puinen kynnys.

 Myös kylpyhuoneen ja uima-allashuoneen ovet ovat paikoillaan. Valittiin noihin tiloihin ihan vaan tuollaiset perus "saunanovet". Tykätään kuitenkin siitä, että ovet on lasia, että valoa tulee pesuhuoneeseenkin, ja se että nuo ovet ovat tuollaiset lyhyet, niin ilma pääsee kiertämään. Oltiin kuitenkin yli 2 vuotta ilman kylpyhuoneen ovea kokonaan, niin ei oikein osattu kaivata enää sellaista oikeaa ovea. Kyllähän noista läpi näkyy, mutta tuskinpa sellaista tilannetta tulee, että ihan eri porukkaan kuuluvia ihmisiä olisi yhtäaikaa pesuhuoneessa ja takkahuoneessa.

Makuuhuoneiden ovet saivat myös listat, toki vielä vaan ulkopuolelle, mutta onhan ne jo silloin puoliksi valmiit!

Myös pikkuvessaan Tero laittoi oven ja samantien myös listat. Vielähän tuolla vessassa ei ole kalusteita, mutta onpahan ainakin sitten jo ovi valmiina, kun pönttö joskus paikallensa löytää.

Eilen meille tuli avuksi Teron veljet Iiro ja Arto. Iiro viimeisteli keittiön takkaa ja Tero ja Arto pinnoitti takkahuoneen takkaa. Alakuvissa vasemmalla takkamestari-Iiro työntouhussa ja oikealla lopputulos. Koko keittiön ilme muuttui aika reilusti, kun punertavan ruskean tilalla on ihana kermanvaalea sävy. 

Takan takana, pikkuvessan vieressä on pätkä seinää, joka samalla on takan seinustaa ja sekin sai kermanvaalean savipinnan.

Takkahuoneen takkaa kohennettiin uudella antiikkilaasti pinnalla. Pinta on sivelty tavallisella maalipensselillä eläväksi.

Tässä satoa, mitä nyt ollaan aikaiseksi saatu. Nyt pitäisi vaan yrittää vielä kiristää tahtia, sen verran paljon on hommaa tekemättömien töiden listalla. Odotettavissa siis on, että saattaa tännekin tulla vähän enemmän kuvia tässä lähiviikkoina tai -kuukausina. Kunhan vaan tuo kevät ottaisi kiriä myös, että lumet sulaisi ja pakkaset loppuisi. Tulisi enemmän energiaa kevään myötä.

Muistona kovista pakkasista vielä kuitenkin alla tunnelmakuva!

Syksy

Lukijoille pahoittelut siitä, että mitään en tänne ole sitten viime tammikuun julkaissut. Syy on hyvin yksinkertainen; mitään ei remontin eteen ole tapahtunut.

Jotenkin on hirmuisen vaikeata ryhtyä tekemään yhtään mitään, kun talo kuitenkin on asuttava, eikä mitään todella tärkeää puutu, paitsi toinen vessa ja uima-allas. Paikat ovat paikoitellen vielä ihan täysin hujan hajan, mutta mistäs kummasta sen motivaation oikein repäisisi.

Kesällä Tero puuhasteli paljon ulkona, minä olin pääasiassa töissä, lomaa kun en ehtinyt ansaita kuin sen kokonaista 5 päivää. Tosin töitähän en sitten lopulta siellä omassa yksikössäni ole pystynyt tekemään, vaan olen ollut ns lainatekijä kolmessa muussa yksikössä. Nyt pitäisi taas omille sijoille palata, mutta saa nähdä miten se onnistuu.

Talo olla möllöttää keskeneräisessä lookissaan, eikä muuta voi. Jotain ihan pikku juttuja on tehty. Sauna on saanut puuttuvan selkänojansa, kylpyhuoneen paneeliseinä on maalattu, makuuhuoneiden kynnyslistat ovat paikoillaan ja keittiöön on laitettu lisää työvaloja, niin ja on minun trimmauskopissakin valot. Valoja trimmaussoppeen tarvitsen kylläkin lisää, koska pelkästään katossa olevat valot ovat täysin riittämättömät ja varsinkin tuota isointa trimmatessa häikäisevätkin niin, etten meinaa nähdä.

Saunassa on nyt kaikki kolme selkänojaa paikoillaan, enää saunasta puuttuu valot ja vähän lauteiden viimeistelyä.

Kylpyhuoneen paneeliseinään laitettiin mustaa kuultolakkaa. Nyt sitten puuttuukin enää niinkin pieni yksityiskohta kun ovi, niin ja tietysti kattolistat ja ovi uima-altaalle.

Kynnyslistat makuuhuoneisiin on laitettu, muuten sitten melkein kaikki listat puuttuvatkin.

Keittiöön vitriinikaappien alle on laitettu ledvalolistat, niin näkee syksyn pimeilläkin tehdä voikkaria.

Trimmauskopperon katossa on valot. Vielä pitäisi seinät laatoittaa. Laatatkin olisi jo valmiina, mutta tekijä uupuu.

.

Keittiöön saatiin vihdoin hankituksi valaisin ruokapöydän päälle. Vähän paremmin sopii tuo tarkoitukseensa kuin se aiempi vähän ratkeillut paperivarjostin.

Flyygelikin palasi kotiin, mutta tuossa se on olohuoneessa ihan tiellä, eikä millään olla keksitty mihin sen voisi laittaa. Toivottavasti se kuitenkin joskus jonkun järkevämmän paikan löytää. Kuvassa siis flyygeli näkyy tuossa keskellä kulkuväylää. Onhan siinä flyygelin edessä tuo aristokraattisesti pötköttelevä sisustuselementtivillakoira, nehän toisiinsa oikein kultturellisti sointuvat.

Tänään sain aikaiseksi myös verhot ikkunaan työhuoneessa.

Elokuun 26. päivä kokoonnuttiin tänne meille viettämään mummon muisteloita. Kaikki sisarukset koolle pääsi ja melkein kaikki lapset ja lasten kumppanitkin paikalle löysivät. Syötiin hyvin, saunottiin savusaunassa ja tietysti muisteltiinkin jonkun verran. Mukavaa oli!

Oli meitä aika monta, eikä kaikki tässä kuvassa edes näykään.

Jälkiruoaksi paistettiin muurinpohjalettuja kesäkeittiön puuhellalla. 

Savusauna odottelemassa saunojia.

Paljon mitään siis ei ole remonttirintamalla tapahtunut, vaikka aina sitä sitten kuitenkin pari hommaa sinne tänne tulee tehdyksi. Jostain pitäisi vielä kehittää isommasti motivaatiota ja sitä rahaa, että saisi uima-altaan ja toisen vessan tehdyksi. Sen jälkeen kaikki loppu olisikin vain sitä pientä puuhaa ja ehostusta, jota voisikin sitten vaan omalla painollaan tehdä silloin kun siltä tuntuu.

Liekö tuo jatkuva vesisade ja ankea harmaus se, joka eniten sitä energiaa syö, vai ollaanko vaan niin lopullisesti remontin väsyttämiä, ettei mihinkään enää jaksa tarttua. Uima-allasta jaksetaan kuitenkin kaivata varsinkin saunapäivinä. Pitäisiköhän ruveta lottoamaan, että sen altaan lopulta saisi valmiiksi asti.

Kaiken tämän harmauden ja vesisateiden välissä joskus meillä on ollut kaunistakin säätä, siitäpä pieni kuvamuisto, ettei ihan huku tähän pimeyteen.

Jälleen uusi vuosi

Jaa... mitäköhän sitä olisikaan miettinyt silloin joskus vuonna 2015 alkuvuodesta, jos olisi tiennyt, että vuosi 2017 alkaa yhä vielä keskeneräisessä talossa. Kai sitä olisi ymmärtänyt sen, ettei tällainen vanha talo välttämättä ole koskaan niin valmis, mutta että toiveena ainakin oli, että remontti itsessään olisi ollut valmis ja nyt jäljellä olisi sitä selleista perus puuhastelua.

No mutta ei asiat huonostikaan ole. Pikkuhiljaa täällä asioita tapahtuu ja jotenkuten selvitään tilipäivästä toiseen. Nyt kun minäkin kuitenkin olen töissä.

Tällaisilla kovilla pakkasilla sitä sitten huomaa uusia asioita, mitä pitäisi to-do -listalle laitella, niinkuin esimerkiksi ikkunoihin uusien tiivisteiden laitto. Kylmillä ilmoilla ei hirveästi tee mieli oleskella muualla kun keittiössä, jota varaava takka lämmittää oikein mukavasti.

Mutta tosiaan, ollaan me jotain saatu aikaiseksikin. Tero on tehnyt remonttia eteenpäin ja minulle on jäänyt vastuu miettiä sisustusta ja muuta sellaista ihan viimeistelyn viimeistelyä, jota sitäkin onneksi ollaan tehty!

Ihan ensin työn alla oli takan päällinen. Sieltähän puuttui iät ja ajat osa seinää ja kattoa. Vaan eipä puutu enää, ja näillä pakkasilla ei voi olla kuin tyytyväinen ettei puutu! Teron työasennot ei olleet kovinkaan ergonomiset, mutta valmista tuli silti.

Ensin piti tietenkin pistää vähän eristettä.

Hieno siitä tuli!

Tuo edessä oleva palkki on tukena, kun tuo seinä mihin takan mentävä aukko tehtiin, on kantava seinä, joten lisätuki oli paikallaan.

Sitten nikkari teki minun trimmauskoppia askeleen verran valmiimmaksi. Tuo seinässä oleva valoilmiö on todellakin auringonvaloa, mikä seinään osuu ulko-oven päällä olevasta ikkunasta. Seiniin pitäisi vielä saada laatat, kunhan joku sellaiset osaisi/ehtisi laittamaan. Valot on valmiina katossa, mutta ne ei ole vielä kytketty. Mutta eiköhän nekin jonain päivänä toimi. Lisää valoja tietenkin tulee vielä varmaan seinille, että minulla on varmasti hyvä valaistus tehdä hommia kopperossani.

Saunaakin Tero on tehnyt vähän eteenpäin. Seinillä on nojat, joiden taakse tulee valot jonain kauniina päivänä. Kaiteetkin ovat valmistuneet. Vielä uupuu lauteiden päädyistä viimeiset palaset ja rappuset lauteille... niin ja yksi pätkä selkänojaakin vielä puuttuu, vaikkei se tuossa kuvassa näykään.

Minä olen sitten vähän yrittänyt leikkiä sisustajaa. On hankittu muutamat verhot ja matot. Nyt siis kaikissa makuuhuoneissa on pimentävät rullaverhot ja verhotangoilla sivuverhot. Kuvia en tähän nyt niistä viitsinyt ottaa, kun pakkasen vuoksi makuuhuoneissa on verhot visusti ikkunoiden edessä vähän pitämässä pakkasta loitolla. Kuvat otan sitten joskus keväämmällä.

Olohuonettakin olen sisustellut. Verhot on laitettu ikkunaan, matto lattialle ja kattolamput kattoon.

Ihan viihtyisän näköistä, vaikka itse sanonkin!

"Arkisisäänkäynnistä" sisälle tullessa laitettiin keittiön oviaukolle myös pikkuinen taso, jolle voi avaimet, puhelimet ja postit käsistään laskea. Minä olen suunnitellut vielä jonkunlaista ilmoitus- tai valkotaulua tuohon hyllyn päälle, mihin voisi raapustella vaikka kauppalistaa tai sovittuja menoja.

Ja tietysti se odotetuin ja kaivatuin "sisustuselementtikin" on löytänyt tiensä meidän keittiöön! Ruokapöytä!

Tämä siis on se Teron isän kotitalon lattialankuista käsityönä tehty pöytä, josta olen kuvia laitellut aikaisemminkin, kun se oli työn alla. Nyt se komeilee meidän keittiössä ja sopii sinne kuin nenä päähän!

Pöytä on 290 cm pitkä, 100 cm leveä ja n 79 cm korkea. Mahtuu isommallakin porukalla syömään ja istuskelemaan sen ympärillä!

Tällaista tässä kohtaa tänne meille. Peukkuja pystyyn, että saataisiin loppuja hommia tehdyksi. Ja onhan niitä hommia vielä tehtäväksi. Yhtenä iltana istuimme alas ja mietimme, mitä kaikkea on vielä tekemättä. Käsin kirjoitettuna listaa syntyi 5 A4:n verran. Huh huh.

Ennen pakkasia meillä käväisi lunta maassa. Siinä kesken lumipyryn huomattiin, että pihan puussa oli yksi tyyppi katselemassa olisiko pihan hiiret liikkeellä.

Syksy

Syksyn koleat ilmat ovat saapuneet oikein rysäyksellä. Kauan meidän kiusana oli ihan jatkuvat sadekuurot, mutta niiden jälkeen meidän päällä nökötti korekapaine muutaman päivän ja kelit oli sen mukaiset. Kaunista tietenkin oli, mutta niin kovin kylmää.

Olen kyllä useampaan kertaan miettinyt, että nyt ei talven tulo tunnu ollenkaan niin kamalalle, miltä se tuntui vuosi sitten. Odoteltiin kuumeisesti saako lämmitystä ja lopulta sitten sähkön varassa hytistiin todella kylmässä talossa. Siihen verrattuna tilanne on aivan loistava. Tosin vuosi sitten varmaan ei voinut ajatellakaan, että tässä kohtaa talo olisi vielä näin kovin kesken. Mutta mitäpä tuosta. Päivä kerrallaan ja pikkuhiljaa ja mitä niitä nyt onkin.

Minun remontinteko into on korvaantunut täysin töiden haulla. Tilanne on viikko viikolta hankalampi, kun minulle ei vaan todella aktiivisesta hakemisesta huolimatta töitä ole löytynyt. Toki jotain keikkaa on tullut tehtyä, mutta eipä ihan edes leivän saamiseksi asti. Mutta toivottavasti sekin tilanne jossain kohtaa helpottaa. Yritetään vaan pitää lippua korkealla.

Muutaman valokuvan voisin tänne kuitenkin laittaa, kun viime viikolla ja viikonloppuna jostain saatiin kuin saatiinkin pieni piristysruike ja hyvällä sykkeellä tehtiin ihan pikkuisen hommia.

Ihan ensimmäiseksi saatiin vihdoinkin maalatuksi päädyn eteinen. Vielä ihan viimemetreillä vaihdoin seinien sävyn. Olin alunperin ajatellut eteiseen sävyä "vesiputous", mutta lopulta mietimme, että se saattaisi kuitenkin olla eteiseen hiukan liian sinertävä ja päädyimme sävyvalinnassa Tikkurilan sävyyn "höyry".

 Melkoisesti avartui koko eteinen. Väri näyttää valkoiselta, mutta se taittaa aivan himpun verran harmaaseen. Jossain välissä vielä pohdimme, mitä tehdään uima-altaalle antavien ikkunoiden karmeille. Annetaanko olla puun värisenä, vai maalataanko valkoiseksi.

Eteisen maalaamisen jälkeen tuntui, että vielä jotain voisi puuhastella valmiimmaksi päin ja koska muutaman todella tuulisen ja kylmän päivän jälkeen tuntui, että talossa vetää ikkunoista ja nurkista ajattelin, että olisipas mukavaa istuskella takkahuoneessa ja katsella elävää tulta jotenkin mukavammin, kuin keittiössä ruokapäydän ääressä istuen.

Niinpä sitten tuumasta toimeen. Ehkä noin sadannen kerran siirsimme tavaraa paikasta toiseen ja tyhjensimme takkahuoneen kaikesta siellä olleesta raksaroinasta.

Pikkuisen minun silmää lopputuloksessa häiritsee, että maton väri on selkeästi ihan väärä, mutta tässä kohtaa saa välttää. Matto vaihtuu sitten joskus johonkin muuhun, mutta nyt vaan nautiskellaan siitä, mitä meillä on.

Kyllähän tuolta takkahuoneesta tietnkin puuttuu vielä ikkuna-, katto- ja jalkalistat, mutta väliäkö tuolla. Sohvapöydän virkaa tekee tuolta varastojen uumenistä löytynyt vanha arkku ja matto tosiaan on nyt hätävaraksi lattialle levitetty.

Koiristakin oli mukava makoilla matolla. 

Mukava näky odotteli, kun illan hämärissä saunaan hipsittiin.

Takkaan laitettiin tuli sitten saunomisen jälkeen. Kyllä mieli lepäsi hämärässä ja hiljaisuudessa.

Olohuoneestakin löytyy tunnelmavalaistusta syksyn pimeisiin iltoihin. Valaistu AIV-pullo o myös varastojen tutkimisen tuloksena löytynyt.

Parisen viikkoa sitten yhtenä kauniina alkuiltana otin koiralenkillekin kameran mukaan ja räpsin kuvia siitä matkan varrelta. Tässä teillekin silmäniloa mukavan syksyn toivottelujen kera.

Pakkasaamu.